Tarinointijoulukalenteri, luukku 2

Veitsi sojotti keskellä voipalaa varsi kohti kattoa. Olit iskenyt sen siihen suutuksissasi nyrkkiotteella niin, että terä oli uponnut pöytään asti, ja puisesta varresta oli irronnut tikkuja kämmeneesi. Mulkoilit pöydän yli vihaisena, kuin tikutkin olisivat minun syytäni.

– Ajattelitko mitään? Ajattelitko siis yhtään mitään? puhisit, ja sieraimesi laajenivat.

Tietäisitpä vain, montaako asiaa olin ajatellut. Ainakin kahtakymmentäkolmea. Minähän tätä taloutta pyöritän, pesen pyykit, kastelen kasvit ja huolehdin sinunkin aikataulusi ja menemisesi. Ei sen kaiken keskellä voi aina muistaa, että sinä haluat mandariineja etkä klementiinejä.

***

Kuvittelupaikan tarinointijoulukalenterissa jokaiselle päivälle on arvottu oma kirjain, joka toimii pienen tarinan lähtökohtana. Tarina ei ole välttämättä jouluinen, vaan mitä tahansa, mitä kirjoittajan päästä sattuu putoamaan. Luukun 2 kirjain on V.

2 thoughts on “Tarinointijoulukalenteri, luukku 2

  1. Frida

    Ai tänne ne mandariinit ja klementiinit tulivat 🙂

    Ja tämäkin tarina lienee, ikävä kyllä, varsin jouluinen ja tosi. Siksipä toivon hyvää ja sopuisaa joulunodotusta kaikille.

    Vastaa
    1. Suvi Artikkelin kirjoittaja

      Joo, tännehän ne. 🙂 Mietin juuri, että onpa mulla synkkä joulukalenteri, mutta ehkä se sittenkin on aika realistinen.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *